tiistai 17. tammikuuta 2017

Vaarallinen liukuri: Hamax Ufo

Lähdimme viime sunnuntaina iloisin mielin testaamaan tyttöni uutta liukuria Hakunilan urheilupuiston mäkeen.
Päätin ottaa pilvisestä säästä huolimatta kameran mukaan, jos tuurilla tulisi joku mukava valokuva.

Hamax Ufo liukuri olikin melko pelottava laite. Kovat vauhdit sillä sai mutta sen ohjattavuus on surkea, se pyrkii koko ajan kääntymään niin että selkä on menosuuntaan. Lisäksi siitä paljastui todella paha suunnitteluvirhe.

Valmistauduin kuvaamaan tyttöni liukua kun hän kääntyi mäessä taas väkisin selkä menosuuntaan.
Sitten vaan huomasin kuinka liukurin reuna osui kovaan töyssyyn ja tyttöni lensi ilmassa täyden voltin päätyen pää edellä rinteeseen! Sattumalta tapahtuman lopusta tuli valokuvakin. Tällä kertaa selvisimme säikähdyksellä mutta tilanne olisi voinut päätyä paljon pahemminkin.

Tutkin tapahtuman jälkeen liukuria ja huomasin heti syyn kaatumiseen. Liukurin reunat ovat todella loivat ja matalat, kaiken lisäksi vielä melko terävät. Jos rinteessä on vähänkään suurempaa töyssyä tai monttua niin liukuri tökkää sellaiseen ja sen vauhti pysähtyy kuin seinään. Minun mielestäni tällainen liukuri pitäisi vetää heti pois markkinoilta. Liukuri jää vielä käyttöön, mutta jatkossa rinteen pitää olla sileä, loiva ja lyhyt. Mikäli sellaisessa rinteessä sattuu vielä vähänkään "tökkimistä" niin liukuri lähtee hajoitettuna roskapönttöön.
Lopputuloksena sain valokuvan, mutta se ei ollut missään nimessä mukava.



lauantai 14. tammikuuta 2017

Luistelua

Kävin tänään Annikan ja lastemme kanssa luistelemassa Arabianrannan rantapuistossa.
Olin ainoa "luistelija" ilman luistimia, mutta todella pitkän tauon jälkeen alkoi luistelu kiinnostamaan taas sen verran että luistinkauppaan on vielä tänä vuonna mentävä?




tiistai 10. tammikuuta 2017

Ruotsin korkeimman vuorenhuipun titteli on vaihtumassa

Ruotsin korkein vuori on Kebnekaise.
Ainakin tulevaan kesään saakka on Ruotsin korkein kohta sijainnut vuoren etelähuipulla.
Itse kävin huipulla loppukesästä 1996, jolloin virallinen mittauslukema oli 2118,5m. Alla olevassa keskiarvotaulukossa lukema on siis hieman pienempi. Viime vuonna etelähuipulla sijaitsevan jäätikön korkein kohta kävi lukemassa 2097,5m, kun taas kivisen pohjoishuipun korkeus on 2096,8m.
Eli etelähuipun jäätiköstä on lähtenyt 20 vuoteen pois noin 20 metriä.
Joko tänä vuonna korkeimmaksi kohdaksi merkataan Kebnekaisen kivinen pohjoishuippu?



Kebnekaisen etelähuippu kuvattuna muutama päivä meidän huipulla käynnin jälkeen vuonna 1996.

maanantai 9. tammikuuta 2017

4.1.2017 Myrskyinen metsä

Ruokintapaikallakaan ei ollut eläinten jälkiä.

Lähdin keskiviikko aamuna vuoden ensimmäiselle metsäretkelle.
Ajankohta ei ollut mikään hyvä sillä lähes koko vuorokauden oli pääkaupunkiseudulla pyryttänyt lunta. Paikasta riippuen sitä kertyi vuorokaudessa 10-20cm, kovan lähes myrskyisän tuulen kanssa.

Käytin kuitenkin lomapäiväni hyväksi, sillä saisin metsässä ainakin reipasta liikuntaa.
Ja kuten ennakkoon arvasin, ilma ei poutaantunut ihan niin nopeasti kuin säätiedotus lupasi vaan myrsky jatkui Porkkalanniemessä puoleen päivään asti.

Kaikki eläimet olivat pusikoiden suojissa ja tuoreita jälkiä näkyi hyvin vähän. Eniten ihmetytti päivän aikana hirven jälkien täydellinen puuttuminen. Kuljin pitkän matkan ja otin retken liikuntana. Pahimpiin pusikkoihin ei kannattanut mennä sillä siellä ei eläinten kuvaaminen onnistuisi. Pitkän lenkin aikana pääsin näkemään vain vilaukselta yhden peuran takapuolen. Seuraavalla metsäreissulla keskityn lienee susiin ja Porkkalaan palaan sorkkaeläimiä kuvaamaan vasta keväällä.

Auraamaton tie oli jännittävä ajaa sillä lunta oli paljon.

Perillä.






perjantai 6. tammikuuta 2017

Meri jäätyy, osa 2

Alla kuva jäätyvästä merestä. Kuvattu Kruununhaassa, Helsingissä 5.1.17.
Tänä aamuna (6.1.17) jäänmurtajien kohdalla meri on jäässä mutta avomereltä nousee kaukaisuudessa hieno sumupatja.




tiistai 3. tammikuuta 2017

Metsä kutsuu!

Huomenna ennen auringonnousua löydän itseni metsästä.
Tarkoitus on kuvata Porkkalanniemen alueella eläimiä. Talvi on aina hieman ongelmallista aikaa, sillä monet eläimet pysyvät tiheän kasvuston alueella ja siellä niitä on todella vaikea kuvata. Viivyn kuvausretkellä epämääräisen ajan, kaikki riippuu siitä löydänkö eläimiä ja mitkä ovat fiilikset. Säätiedotus lupaa aamulla noin -10 astetta ja pakkanen kiristyy selvästi iltaa kohden. Pilvipeitteen pitäisi repeillä päivällä, eli hyvällä tuurilla pääsen kuvaamaan myös kauniita maisemia.

Alueella liikkuu kaksi sutta ja jokaisella Porkkalan retkellä katselen maastoa myös susi mielessäni. 

Valokuvia ja lyhyt tarina retkestä ilmestyy keskiviikko iltana.

Kuva: Kuvaamani tuoreet suden jäljet Porkkalanniemessä 30.1.2016.